Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs)

1885 syntyi Oulussa

1903 ylioppilaaksi Oulun lyseosta

1905 esikoisteos Runoja

1907 valmistui filosofian maisteriksi Helsingin ylipistosta

1921 aloitti Turun yliopiston kirjallisuustieteen professorina

1922 avioliitto Vieno Koskenniemen (os. Pohjanpalo 1897–1989) kanssa

1923 syntyi tytär Inna Koskenniemi

1924 syntyi poika Hannu, valittiin Turun yliopiston rehtoriksi, ensin viransijaiseksi ja sitten vakituisesti

1932 luopui rehtorin tehtävästään

1940 sanat Finlandia-hymniin

1948 nimitettiin akateemikoksi, luopui professuuristaan Turun yliopistossa

1962 haudattiin Tutun hautausmaalle

 

V. A. Koskenniemen teokset

Kaunokirjallisuus

Runoja. WSOY. 1906. Runoja.
Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. Werner Söderström. 1908. Runoja.
Hiilivalkea ynnä muita runoja. Werner Söderström. 1913. Runoja. 
Hannu: Erään nuoruuden runoelma. WSOY. 1913. Runoelma.
Konsuli Brennerin jälkikesä. Werner Söderström. 1916. Romaani.
Elegioja ynnä muita runoja. WSOY. 1917. Runoja. 
Nuori Anssi: Runoelma Suomen sodasta 1918. Werner Söderström. 1918. Runoelma.
Sydän ja kuolema: Elegioja, lauluja ja epitaafeja. Werner Söderström. 1919. Runoja.
Uusia runoja. Werner Söderström. 1924. Runoja.
Matkasauva: Katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta. Werner Söderström. 1926. Aforismeja.
Kurkiaura: Ballaadeja ynnä muita runoja. Werner Söderström. 1930. Runoja.
Tuli ja tuhka. Runoja. Werner Söderström. 1936. Runoja.
Latuja lumessa: Kenttäpostia ynnä muita runoja. Werner Söderström. 1940. Runoja. 
Syksyn siivet. Runoja. Werner Söderström. 1949. Runoja.
Elokuisia ajatuksia. Werner Söderström. 1954. Aforismeja.
Ihmisosa: Elokuisia ajatuksia. Toinen sarja. Werner Söderström. 1958. Aforismeja.

Tietokirjat

Kevätilta Quartier Latinissa: Parisin muistelma. Werner Söderström. 1912. Matkakirja.
Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. Werner Söderström. 1914. Matkakirja.
Kirjoja ja kirjailijoita 1. Werner Söderström. 1916. Esseitä.
Kirjoja ja kirjailijoita 2. Werner Söderström. 1918. Esseitä.
Alfred de Musset. Werner Söderström. 1918. Kirjailijaelämäkerta.
Roomalaisia runoilijoita. Werner Söderström. 1919. Esseitä.
Kirjoja ja kirjailijoita 3. Werner Söderström.  1922. Esseitä.
Runouden kuvastimessa: Kirjoja ja kirjailijoita. 4. sarja. Werner Söderström. 1925. Esseitä.
Suvipäiviä Hellaassa. Werner Söderström. 1927. Matkakirja.
Vuoden päivät: Syntymäpäiväkirja. Werner Söderström. 1926. Runoja ja aforismeja, kalenteri.
Symphonia Europaea A. D. 1931. WSOY. 1931. Matkakirja.
Kasvoja ja naamioita: Kirjoja ja kirjailijoita. Viides sarja. Werner Söderström. 1931. Esseitä.
Nuori Goethe: Elämä ja runous. Werner Söderström. 1932. Kirjailijaelämäkerta.
Aleksis Kivi. Werner Söderström. 1934. Kirjailijaelämäkerta.
Onnen antimet: Lukuja elämäni kirjasta. Werner Söderström. 1935. Muistelmia.
Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta. WSOY. 1937. Matkakirja.
Miekka ja taltta: Puheita kansallisista aiheista. Werner Söderström. 1937. Puheita.
Etruskien haudoilta nykypäivien Italiaan: Vaikutelmia ja kokemuksia. Werner Söderström 1939. Matkakirja.
Sata kunnian päivää: Kolme puhetta. Werner Söderström. 1939–1940. 1940. Puheita.
Sota rauhan rakentajana: Puheita päivän aiheista 1940–1941. Werner Söderström. 1941. Puheita.
Goethe, keskipäivä ja elämänilta. (Myös nimellä Goethe ja hänen maailmansa). Werner Söderström. 1944. Kirjailijaelämäkerta.
Maila Talvio: Kirjailijakuvan ääriviivoja. Werner Söderström. 1946. Kirjailijaelämäkerta.
Vuosisadanalun ylioppilas. Werner Söderström. 1947. Muistelmia.
Werner Söderström: Kirjallisuudelle pyhitetty elämäntyö. Werner Söderström. 1950. Elämäkerta.
Runousoppia ja runoilijoita. Werner Söderström. 1951. Esseitä.
Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta. (Toim.) Werner Söderström.1952. Aforismeja.
Minä ja maailma: Epigrammeja. Werner Söderström. 1960. Aforismeja.
Filosofian ja runouden rajamailta. Werner Söderström. 1961. Esseitä.

 

Runoilija, professori V. A. Koskenniemi työhuoneessaan. Kuva: Museovirasto (O. Pietinen), Historian kuvakokoelma, HK19850404:145.

Kirjallisuutta

Häikiö, Martti: V. A. Koskenniemi: Suomalainen klassikko. 1. Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. 2. Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962. Helsinki: WSOY, 2010. 

Parkkinen, Jukka & H. K. Riikonen (toim.): Hetki ja ikuisuus: Kirjoituksia V. A. Koskenniemestä. Turku: Sigillum, 2019. 

Riikonen, H. K.: Kiistelty klassikko: V. A. Koskenniemen tuotannon ja toiminnan uudelleenarviointia. Suomen tiedeseura: Societas scientiarum Fennica. 2024.

Siltala, Touko (toim.): Kurkiauran varjo: Esseitä V. A. Koskenniemestä. Helsinki: WSOY, 1985. 

Toivonen, Markku: Laulava hiljaisuus: Runomitat ja V. A. Koskenniemi. Turku: Sigillum, 2019. 

 

Linkkejä

Jukka Lindfors. 2007. V. A. Koskenniemi – esi-eksistentialisti? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/08/v-koskenniemi-esi-eksistentialisti. Julkaistu 08.01.2007 - 10:00. Päivitetty 05.07.2021 - 09:24

Sitaatteja aiheesta V. A. Koskenniemi. https://fi.wikiquote.org/wiki/V._A._Koskenniemi

V. A. Koskenniemi. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004314341#.VtkwbEYYO3Y

375 Humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Veikko Koskenniemi. https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/veikko-koskenniemi. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2014.

Koskenniemi (V.A.). 2011. Sök - Uppslagsverket Finland. Uppslagsverket Finland. Svenska folkskolans vänner rf

Kauppinen A. 2020. Koskenniemi, mitä sitten? (Vox Turku K1J1). Koskenniemi, mitä sitten? (Vox Turku K1J1) Youtube-video.

Salovuori E. 1928. Runoilija professori. Käynti Turun suomalaisen yliopiston rehtorin, prof. Koskenniemen kodissa. Suomen Kuvalehti, 10.03.1928, nro 11, s. 13. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895321?page=13.

Lahtivuori S. 2021. Jämsäläinen Tiina Pynnönen tuli kolmanneksi VA Koskenniemi -runokilpailussa – Isosedän kirjoittama runoteos vaikuttanut Pynnösen runokäsitykseen. Jämsän Seutu 12.12.2021. (V. A. Koskenniemen runokilpailu). https://www.jamsanseutu.fi/elamanmeno/art-2000008466635.html.

V. A. Koskenniemi tutkii kotinsa kirjahyllyä vuonna 1941. Kuva: A. Pietinen. Sotamuseo.